Humppilan tekoälyuudistus näyttää, mitä tekoälymuutoksen johtaminen vaatii

Kirjoittaja: Pinja Valkonen

Tekoälymuutoksen johtaminen on paljon enemmän kuin uusien työkalujen käyttöönottoa. Kun tekoäly muuttaa työn tekemistä, se vaikuttaa myös organisaation rakenteisiin, vastuiden jakautumiseen ja osaamistarpeisiin. Humppilan kunnan ratkaisu havainnollistaa, miksi tekoälyä on johdettava osana organisaation kokonaisvaltaista muutosta.

Syyskuussa 2026 Helsingin Sanomat kertoi Humppilan kunnasta, jossa hallintojohtajan ja teknisen johtajan virat on lakkautettu ja tehtäviä järjestetty uudelleen tekoälyn avulla. Kunnanjohtaja Minna Ylikännö kertoo hoitavansa entisen hallintojohtajan tehtäviä tekoälyagenttien tukemana.

Uutinen nostaa esiin kysymyksen, joka on ajankohtainen yhä useammassa organisaatiossa: mitä johdon on ratkaistava, kun tekoäly ei enää vain nopeuta nykyistä työtä vaan mahdollistaa sen järjestämisen kokonaan uudella tavalla?

Humppilan tekoälyuudistus on osa talouden ja organisaation muutosta

Humppilan ratkaisua ei voi ymmärtää ilman kunnan taloudellisen tilanteen tarkastelua.

Vuoden 2024 tilinpäätös oli noin 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kunnan oli laadittava suunnitelma kertyneen alijäämän kattamiseksi vuoden 2029 loppuun mennessä.

Syyskuussa 2025 hyväksytyssä talouden tasapainottamissuunnitelmassa tekoälyn hyödyntäminen nostettiin yhdeksi keinoksi uudistaa kunnan toimintaa. Suunnitelma sisältää myös henkilöstömenojen vähentämistä, organisaatiomuutoksia ja muita talouden tasapainottamistoimia.

Helsingin Sanomien mukaan kahden johtajaviran lakkauttamisella katettiin 150 000 euroa kunnan säästötarpeesta. Teknisen johtajan tehtävät on jaettu useamman ihmisen vastuulle, kun taas kunnanjohtaja kertoo hoitavansa hallintojohtajan entisiä tehtäviä tekoälyagenttien avulla.

Tekoäly ei siis ole itsenäisesti korvannut kahta johtajaa. Kunta on muuttanut organisaatiorakennettaan, jakanut tehtäviä uudelleen ja ottanut tekoälyn uuden työnjaon tueksi.

Tämä erottelu on tärkeä. Henkilöstökustannusten väheneminen ei sellaisenaan kerro tekoälyn tuottamasta nettosäästöstä, eikä tehtävien uudelleenjärjestelyn kaikkia vaikutuksia voida arvioida pelkkien säästölukujen perusteella.

Humppila on kuitenkin konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoäly voi tulla osaksi organisaation rakenteellista uudistamista.

Tekoälymuutoksen johtaminen alkaa työn uudelleenajattelusta

Monessa organisaatiossa tekoälyn käyttöönotto alkaa yksittäisistä tehtävistä. Henkilöstö oppii laatimaan tekstiluonnoksia, tiivistämään aineistoja ja hakemaan tietoa. Työ nopeutuu, mutta organisaation toimintatavat pysyvät pääosin ennallaan.

Seuraava vaihe on perustavanlaatuisempi.

Kun tekoäly kykenee hoitamaan osan työprosessin vaiheista, johdon on arvioitava, kannattaako koko prosessi järjestää uudelleen.

Esimerkiksi päätösesityksen valmistelu voi sisältää tiedon kokoamista, aikaisempien päätösten vertailua, vaihtoehtojen arviointia, tekstin laatimista ja lopullista tarkistamista. Tekoäly voi auttaa useassa vaiheessa, mutta niiden automatisointi ei poista tarvetta arvioida esityksen lainmukaisuutta, perusteluja ja seurauksia.

Samalla työn painopiste voi siirtyä tiedon kokoamisesta sen arviointiin. Osa tehtävistä voi vähentyä, uusia tehtäviä syntyä ja aikaisemmin erillään olleita vastuita yhdistyä.

Johdon tehtävänä on tarkastella koko työnkulkua eikä vain yksittäisen työntekijän ajansäästöä.

Olennainen kysymys ei ole ainoastaan, kuinka paljon tekoäly nopeuttaa nykyistä työtä. On kysyttävä, miten työ pitäisi järjestää, jotta organisaatio pystyy hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti.

Lataa ilmainen oppaamme työn uudelleenajatteluun

Kun työnjako muuttuu, myös vastuut on määriteltävä uudelleen

Organisaation rakenteiden uudistaminen ei poista johtamisvastuuta. Tehtävät voidaan jakaa uudelleen, mutta jokaisella prosessilla on edelleen oltava selkeät vastuut.

Julkisella sektorilla kysymys on erityisen tärkeä, koska päätösten valmisteluun liittyy lainmukaisuuden, toimivallan, tiedonhallinnan ja julkisen toiminnan läpinäkyvyyden vaatimuksia.

Jos tekoäly laatii sopimusluonnoksen, organisaation on tiedettävä, kuka tarkistaa sen ehdot ja arvioi mahdolliset riskit. Jos tekoäly kokoaa päätösesityksen tausta-aineiston, jonkun on varmistettava tietojen paikkansapitävyys ja perustelujen riittävyys.

Tekoälyn käyttöä koskevat vastuut eivät saa jäädä yksittäisen työntekijän oman harkinnan varaan.

Johtoryhmän kannattaa pystyä vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuka omistaa tekoälyä hyödyntävän työprosessin ja vastaa sen toimivuudesta?

  • Mitkä tehtävät voidaan antaa tekoälyn avustettaviksi ja missä tarvitaan ihmisen tekemää arviointia?

  • Kuka tarkistaa tuotokset ja millä perusteilla?

  • Miten tietosuoja, tietoturva ja muut riskit arvioidaan ennen käyttöönottoa?

  • Miten toimitaan, jos tekoäly tuottaa virheellisen tuloksen tai järjestelmä ei ole käytettävissä?

Vastuiden määrittely ei tarkoita raskaan hallinnollisen järjestelmän rakentamista jokaisen käyttötapauksen ympärille. Olennaista on luoda yhteiset toimintatavat, joiden avulla tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti myös käytön laajentuessa.

Tätä varten organisaatio tarvitsee toimivan tekoälyn hallintamallin.

Organisaation on säilytettävä oma harkintakykynsä

Humppilan talouden tasapainottamissuunnitelmassa on yksi erityisen kiinnostava linjaus: tekoälyn käyttöönotto ei saa heikentää kunnan osaamista toiminnan ja talouden suunnittelussa, johtamisessa eikä arjen työssä.

Linjaus nostaa esiin tekoälymuutoksen pitkäaikaisen haasteen.

Kun tekoälylle siirretään yhä enemmän tiedonkäsittelyä, valmistelua ja analysointia, miten varmistetaan, että organisaatio kykenee jatkossakin arvioimaan sen tuottamaa työtä?

Kutsumme tätä kysymystä kognitiiviseksi omavaraisuudeksi.

Kognitiivinen omavaraisuus tarkoittaa sitä, että organisaatiolla säilyy riittävä ymmärrys, osaaminen ja itsenäinen harkintakyky myös silloin, kun se hyödyntää tekoälyä laajasti.

Ajatellaan kuntaa, jossa tekoäly auttaa säännöllisesti sopimusten valmistelussa. Työ voi nopeutua, mutta organisaation on edelleen tunnistettava poikkeukselliset sopimusehdot, ymmärrettävä niiden seuraukset ja pystyttävä arvioimaan tekoälyn ehdotusten soveltuvuutta.

Jos osaaminen keskittyy yhdelle tekoälyä taitavasti käyttävälle henkilölle, myös hänen poissaolonsa tai työpaikan vaihtumisensa voi muodostaa jatkuvuusriskin.

Osaamisen säilyttäminen ei tarkoita vanhoista työtavoista kiinni pitämistä. Se tarkoittaa tietoista päätöstä siitä, mitä ihmisten täytyy edelleen osata ja miten tätä osaamista kehitetään.

Miten tekoälymuutoksen vaikutuksia pitäisi mitata?

Kun tekoälyä käytetään talouden tasapainottamiseen, säästöt ovat ymmärrettävästi tärkeä mittari. Ne eivät kuitenkaan yksin kerro, onko organisaation toiminta kokonaisuutena parantunut.

Henkilöstökustannukset voivat vähentyä samalla, kun jäljelle jäävien työntekijöiden kuormitus kasvaa. Asiakirjojen valmistelu voi nopeutua, mutta tarkistamiseen ja korjaamiseen tarvittava työ lisääntyä.

Myös palveluiden laatu, toimintavarmuus ja organisaation osaaminen voivat muuttua tavoilla, jotka eivät näy välittömästi talousluvuissa.

Siksi tekoälymuutoksen vaikutuksia tulisi seurata useasta näkökulmasta: kustannusten, työprosessien sujuvuuden, työn laadun, henkilöstön kuormituksen sekä osaamisen ja toimintakyvyn kautta.

Humppilan uudistuksen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vielä riittävästi julkista seurantatietoa kattavan arvion tekemiseksi. Kunnan toteuttama organisaatiomuutos on kuitenkin esimerkki siitä, miksi tekoälyn vaikutusten mittaaminen pitää suunnitella jo uudistuksen yhteydessä.

Ovatko nämä teemat ajankohtaisia? Varaa maksuton 15min Teams-sparri!

Näin tekoälymuutosta johdetaan organisaatiossa

Tekoälymuutoksen johtamista ei kannata aloittaa työkaluhankinnasta tai yksittäisestä koulutuksesta. Ensin on ymmärrettävä, mitä organisaatiossa tavoitellaan ja millaisia muutoksia tekoälyn hyödyntäminen edellyttää.

Deeplen lähestymistapa rakentuu kolmesta toisiinsa liittyvästä vaiheesta.

1. Tilannekuva: ymmärtäkää, mikä muuttuu

Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, missä tekoälyä käytetään, millaisia työprosesseja sen avulla voidaan uudistaa ja mitä tavoitteita muutokselle asetetaan.

Samalla tunnistetaan nykyiset vastuut, osaaminen, riskit ja ratkaisemattomat kysymykset.

Johdon on saatava yhteinen käsitys siitä, mitä ollaan muuttamassa ja miksi.

2. Linjaukset: sopikaa vastuut ja pelisäännöt

Kun tilannekuva on selvillä, johto määrittelee, millaista tekoälyn käyttöä organisaatiossa tavoitellaan ja millä ehdoilla edetään.

Linjauksissa määritellään vastuut, käyttötapojen arviointiperiaatteet, laadunvarmistus ja tarvittavat riskienhallinnan käytännöt.

Samalla on ratkaistava, mitä osaamista organisaation on säilytettävä ja kehitettävä itse.

3. Käyttöönotto: muuttakaa sovitut periaatteet arjen toiminnaksi

Muutos ei toteudu sillä, että uusi toimintamalli on hyväksytty johtoryhmässä.

Työnkulut on muotoiltava uudelleen, henkilöstön on ymmärrettävä omat vastuunsa ja muutoksen vaikutuksia on seurattava.

Käyttöönotto vaatii myös jatkuvaa arviointia. Jos tekoälyn hyödyntäminen lisää kuormitusta, heikentää työn laatua tai synnyttää uusia riskejä, toimintatapoja on pystyttävä muuttamaan.

Näin tekoälyn käyttö ei jää irralliseksi hankkeeksi, vaan siitä tulee johdettu osa organisaation toimintaa.

Tekoälymuutos on organisaatiomuutos – ja johdon vastuulla

Humppilan tapaus havainnollistaa, miten pitkälle tekoälyn vaikutukset voivat ulottua. Sen avulla ei ainoastaan nopeuteta yksittäisiä tehtäviä, vaan voidaan arvioida uudelleen myös työnjakoa ja organisaatiorakenteita.

Tämänkaltaisen muutoksen onnistumista ei ratkaise yksin teknologia. Ratkaisevaa on, miten johto huolehtii vastuiden selkeydestä, työn laadusta, henkilöstön osaamisesta ja toiminnan jatkuvuudesta.

Tekoäly voi muuttaa organisaation rakennetta perusteellisesti. Vastuun ja harkinnan on silti säilyttävä ihmisillä.

Tarvitsetteko tukea tekoälymuutoksen johtamiseen?

Deeple auttaa julkisen sektorin johtoa rakentamaan tekoälyn käyttöön yhteisen suunnan, selkeät vastuut ja toimivat käytännöt.

Aloitamme muodostamalla tilannekuvan, jonka pohjalta teemme tarvittavat linjaukset ja viemme ne osaksi organisaation toimintaa.

Tutustu Deeplen Tekoäly hallintaan -kokonaisuuteen ja varaa maksuton 15 minuutin keskustelu, jos haluatte keskustella organisaationne seuraavista askelista.

Lähteet

Pinja Valkonen
Seuraava

Tekoälyn hallintamalli ei synny yhdellä ohjeella